Noniin, viimein päivitys muutaman viikon takaisesta leiristä! Torstaina 12.4. nappasin porukoiden pikkuDinan matkaan mukaan (oman treenivarustuksen puuttuessa) ja suuntasimme Järvenpäähän katsomaan Ennaa + pentuja. Dina piti kovasti myös pienestä prinssi Danielista (kuten Ennakin) ja innostui leikkimäänkin sen kanssa. :)
Perjantaina pakkasimme kimpsut ja kampsut, määränpäänä ensin anoppila pinsereineen ja lauantai-aamuna labradorien tokoleiri Kuusankoskella, melko upeassa paikassa (Kartano Koskenranta)! Pinseri aivan vallan ihastui Dinaan ja leikkiä jatkui lähes koko illan, kunnes Dina kyllästyi ja kiipesi syleihin nukkumaan.
Lauantai-aamuna suunnaksi siis Kuusankoski, parinkymmenen labradorin joukkoon! Dina tosin sai myös hieman kokoistaan seuraa kartanon omistajien ihanan cavalier-pennun muodossa. :) Dina mm. juoksutti sitä ihan hulluna pitkin pihaa!
Kouluttajina olivat Pipa Pärssinen ja Elina Niemi. Alkuun Dina taisi luulla kaikkien keltaisten olevan ihan varmana Lunia! Dinaa tosin hieman jänskätti ensin, mutta illalla ja erityisesti sunnuntaina se oli superreipas oma pieni itsensä! Onnistui jopa valloittamaan ei-pikkukoiraihmisiä. ;) Aika reipas ja tervepäinen otus! ♥ Ei räyhää eikä räksytä eikä liiemmin pelkää isojakaan kavereita. Huomaa, että on isojen kanssa tottunut olemaan! Niin ja sitä voi silittää ilman, että se puree! Useimmiten vieraat ihmiset kuulemma Dinan kohdatessaan kysyvät, uskaltaako sitä silittää! Kyllä, Dinaa todellakin uskaltaa silittää. :)
Dina katseli treenejä joko tuolilta tai kylmän iskiessä minun takkini sisältä. Lämmittipä mukavasti itseänikin! Sää nimittäin oli melko kolea koko viikonlopun. Jos Dina ei lämmittänyt minua, se kipitti vapaana pitkin kenttää koirakavereita tervehtien ja maailmaa tutkaillen, eipä se mitään tai ketään aristellut. Vieraat ihmiset sitä ei tosin näköjään juurikaan kiinnosta (ellei satu olemaan herkkuja). Niitä voi moikata (ja syödä namit), mutta siinä se. Omat ihmiset kohdatessaan se aina vallan sekoaa onnesta.
Lenkitkin sujuivat ongelmitta useamman labradorin ja Dinan kanssa. Pieni kyllä muistutteli isompiaan, mikäli kävivät liian tungettelevaksi. Ja labradorithan uskoivat!
Dina jopa pääsi hieman treenaamaankin! Dina kiertää. Ihan sen lempparijuttuja: vauhtia riittää ja matkaakin törppöön jo useampi metri. :)
Olipas kiva olla reissussa pikkueläimen kanssa! Tällainen leirireissaaminenkin oli sille ihan uutta, mutta kovin hienosti se oli ja eli mukana, isossakin koiralaumassa. Teki varmasti hyvää sillekin! Reipas ja niin hauska Dina! Unohdinpas sen hihnankin matkasta, mutta mihin tuollainen pieni ja tottelevainen eläin sellaista olisikaan tarvinnut. Hienosti pärjättiin ilmankin! Dina kelpuutetaan toistekin sylinlämmittäjäksi reissuihin.
Leiri oli oikein mukava ja sain uusia vinkkejä ja treeni-intoa omiin treeneihin. No, kohta päästään taas toisen punaisen kanssa treenikentille!! Leiriolosuhteet kartanossa olivat huiput, samoin kuin lauantai-illan rentoutuminen kota-saunassa ja ulkopaljussa siiderin kera. Aika luksusta, erityisesti koiraleirillä!
